Koulu on päättänyt osallistua Dembra-ohjelmaan. Mitä seuraavaksi?

Koulun tehtävänä on

1. sitouttaa osallistujat hankkeeseen tiedottamalla ja keskustelemalla siitä opettajien ja muun henkilöstön, oppilaiden, heidän vanhempiensa sekä muiden tahojen kanssa
2. perustaa opettajista ja koulun johdosta koostuva Dembra-ryhmä, joka organisoi hankkeen
3. laatia selvitystoimien, koulukokousten yms. aikataulu
4. suunnitella Dembra-ohjaajan kanssa pidettävien palaverien ajankohdat.

1. Koulun sitouttaminen Dembraan

Dembraan osallistumisesta on koululle eniten hyötyä, kun mahdollisimman monet ovat motivoituneita osallistumaan hankkeeseen. Sitouttaminen tarkoittaa keskustelua Dembran tavoitteista ja periaatteista koulun eri ryhmien kanssa. Etenkin perusteellinen pohdinta opettajien ja muun henkilöstön kanssa on tärkeää. Lisäksi hankkeeseen on tärkeää sitouttaa oppilaat ja heidän vanhempansa.

Sitoutettavat ryhmät:

• Henkilöstö (opettajat ja muut)
• Oppilaat
• Vanhemmat tai vanhempainyhdistys
• Koulun omistaja
• Muut tahot: lähiympäristö, yhteistyökoulut ym.

Lopullisen päätöksen Dembraan osallistumisesta tekee koulun johto, mutta muut osapuolet tulee sitouttaa hankkeeseen ottamalla heidät mukaan päätöksen valmisteluun sekä tiedottamalla ja tarjoamalla vaikuttamismahdollisuuksia päätöksen tekemisen jälkeen.

Dembrassa koulu voi itse määritellä sen piirissä ilmenevät ulkopuolelle sulkemiseen ja ryhmävihamielisyyteen liittyvät haasteet. Siksi on tärkeää antaa tilaa eri ryhmien toiveille ja näkemyksille. Mahdollisuudella vaikuttaa Dembra-hankkeen sisältöön on täysin ratkaiseva merkitys osallistujien motivaatioon ja sitoutumiseen.

2. Koulun Dembra-ryhmän perustaminen

Koulu perustaa Dembra-ryhmän, jonka tehtävänä on organisoida koulussa toteutettava ennaltaehkäisevä hanke. Ryhmä vastaa hankkeen koordinoinnista sekä henkilökunnan osallistamisesta ja pitämisestä ajan tasalla toteutuksen kaikista vaiheista.

Dembra-ryhmässä on oltava sekä johdon että koulun opettajien edustajia. On suositeltavaa, että ryhmässä on eri vuosiluokkien opettajia. Lisäksi on tärkeää varmistaa toimiva viestintä koulun kaikkien luokka-asteiden ja oppiaineryhmien kanssa. Koulu voi harkintansa mukaan ottaa ryhmän jäseniksi myös oppilaita.

Ryhmälle nimetään yhteyshenkilö, jonka vastuulla on pitää yhteyttä koulun Dembra-ohjaajaan. Yhteyshenkilö voi olla myös ryhmän johtaja, mutta koulu voi halutessaan organisoida ryhmän muullakin tavoin.

Ryhmän jäsenten nimet, asemat, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot lähetetään Dembra-ohjaajalle. [mahdollinen lomake]

Dembra-ryhmän tulee kokoontua säännöllisesti pohtimaan ja suunnittelemaan koulussa toteutettavaa hanketta. Kiireisessä kouluarjessa voi olla helpompaa pitää useita lyhyitä palavereja kuin vain muutamia pitkiä kokouksia. Joka tapauksessa koulun johdon on tärkeää antaa Dembra-ryhmälle mahdollisuus käyttää työhön aikaa. Osiossa Dembra-ryhmä on vinkkejä ryhmän työn toteuttamiseen.

Dembra-ryhmän vastuulla on myös pitää henkilökunta ajan tasalla kouluhankkeen vaiheista. Ryhmä tiedottaa muita opettajia Dembrasta säännöllisesti mieluiten antamalla lyhyitä päivityksiä hankkeen tapahtumista.

Tällä sivustolla oleva tarkistuslista on tarkoitettu Dembra-ryhmälle hankkeen etenemisen seurantaan. Ryhmällä on toisin sanoen päävastuu listan eri kohtien toteuttamisesta ja niiden merkitsemisestä toteutetuiksi.

3. Toteutuksen aikataulu

Kun koulun Dembra-ryhmä on perustettu, ryhmä alkaa aikatauluttaa tarkistuslistan tehtäviä ja merkitsee päivämäärät osiossa Dembra-vuotemme olevaan kalenteriin.

Seuraavat tehtävät on aikataulutettava heti: [noudettu tiedotteen aikataulusta]

• Henkilökunnan yhteinen työpaja, jossa käydään läpi koulun haasteita ja voimavaroja (koulukokous 1)
• Kyselytutkimuksen tai muiden selvitystoimien toteutus
• Kokous oppilasedustajien kanssa

Mitä useamman päivämäärän ryhmä pystyy lyömään lukkoon hyvissä ajoin, sitä parempi. Koulu voi esimerkiksi päättää koko henkilökunnan kanssa pidettävien kokousten [linkki] ja muiden ennaltaehkäisevään työhön liittyvien toimien ajankohdat.

Dembra-hankkeessa toteutetaan koulun itsensä valitsemia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Niihin voi sisältyä jo vakiintuneiden toimenpiteiden kehittämistä tai aivan uusia toimia. Toimenpiteet merkitään Dembra-kalenteriin, mutta niille tarvitaan myös omat suunnitelmat, määräajat ja vastaavat. Lisätietoja on osiossa Dembra-suunnitelma [linkki].

4. Suunnitelma Dembra-ohjaajan kanssa pidettävistä palavereista

Dembra-ryhmää ohjelman toteuttamisessa tukee ulkopuolinen Dembra-ohjaaja. Yhteydenpidosta ohjaajan kanssa vastaa ensisijaisesti Dembra-ryhmän yhteyshenkilö. Viestintä tapahtuu pääasiassa sähköpostitse ja puhelimitse. Koko ryhmä saa ohjausta fyysisissä tai etäpalavereissa, joita järjestetään tarvittaessa, mutta ainakin seuraavissa vaiheissa:

• Dembra-hankkeen valmistelun yhteydessä
• Kaikkien selvitystoimien toteutuksen jälkeen Koulun tilanteesta ja sieltä saaduista näkemyksistä keskusteleminen ja niiden analysointi Mahdollisten painopistealueiden ensimmäinen pohdintakierros
• Kun painopistealueet on päätetty (tai niiden luonnos laadittu) Painopistealueiden tarkistus ja muokkaus sekä ensimmäinen mahdollisten toimenpiteiden pohdintakierros
• Kun Dembra-suunnitelman ensimmäinen luonnos on valmis Suunnitelman tarkistus ja muokkaus
• Kun koulussa on toteutettu ensimmäiset toimenpiteet Toteutuksen arviointi ja tarkistus jatkoa varten.

Dembra-ryhmä ja ohjaaja sopivat ohjauspalaverien ajankohdat hankkeen valmisteluvaiheessa. Palaverit merkitään Dembra-kalenteriin.

Dembran selvitysvaihe koostuu kolmesta osasta: kyselytutkimuksesta tai muista oppilaille suunnatuista selvitystoimista, opettajien työpajasta ja oppilasedustajien kanssa pidettävästä kokouksesta.

Kyselyyn vastaaminen vie noin 15 minuuttia, ja siihen osallistuvat sekä oppilaat, opettajat että koulun johto. Kyselyyn vastataan nimettömänä, ja yksittäisten koulujen tuloksia käsitellään luottamuksellisesti.

Kyselyllä selvitetään kokemuksia oppilaiden osallistumisesta koulun päätöksentekoon, mahdollisuuksista erilaisten mielipiteiden esittämiselle sekä ennakkoluulojen yleisyydestä koulussa. Vastauksia käytetään selvityksessä, jonka pohjalta valitaan koulun Dembra-hankkeen painopistealueet.

Oppilaille ja opettajille esitettävät kysymykset ovat pääosin samoja, mutta opettajille esitetään lisäksi muutama taustamuuttujiin liittyvä kysymys.

Yhdistetyissä ala- ja yläkouluissa kyselyyn vastaavat kaikkien luokka-asteiden opettajat, mutta oppilaista vain yläkoululaiset. Alakoulussa suosittelemme, että opettajat keskustelevat oppilaiden kanssa viihtyvyydestä, ulkopuolisuudesta ja erilaisuudesta.

Oppilaille suunnattu kyselytutkimus

Oppilaat vastaavat kyselyyn täysin nimettömästi, joten osallistumiseen ei tarvita vanhempien taihuoltajien suostumusta. Suosittelemme kuitenkin tiedottamaan vanhempia sekä Dembrasta yleisesti että kyselytutkimuksesta erikseen. Vanhemmat voivat halutessaan kieltää lapsiaan osallistumasta kyselyyn. Vanhemmilla on myös oikeus saada nähdä kysymykset.

Opettajille ja koulun johdolle suunnattu kyselytutkimus

Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista opettajille ja koulun johdolle. On kuitenkin toivottavaa, että henkilökunta vastaa kyselyyn, jotta saadaan hyvät lähtökohdat koulussa tehtävälle työlle. Tutkimuksessa kerätyt tiedot anonymisoidaan.

Henkilökunnalle järjestettävä työpaja on osa koulun tarvekartoitusta, jonka pohjalta valitaan koulun painopistealueet. Työpajan tavoitteena on tarjota opettajille ja koulun muulle henkilökunnalle tilaisuus syvälliseen ja avoimeen keskusteluun niistä Dembran aihepiiriin liittyvistä asioista, joita he pitävät koulun haasteina. Lisäksi työpaja tekee Dembra-ryhmästä näkyvämmän muun henkilökunnan parissa.

Avointa mielipiteenvaihtoa

Työpajassa on tärkeää pohtia aihepiirejä mahdollisimman laajasti ja pyrkiä välttämään keskustelun urautumista tiettyyn suuntaan heti alussa. Dembran avainkäsitteitä ovat demokraattinen kulttuuri ja ryhmävihamielisyyden ennaltaehkäisy, mutta tässä yhteydessä on mahdollista ottaa esiin monia eri aihepiirejä: rasismi, antisemitismi, islamofobia, muut ennakkoluulot, ekstremismi ja radikalisoituminen, vihapuhe, kielenkäyttö, ryhmien muodostuminen koulussa, osallistaminen, oppilaiden vaikutusmahdollisuudet jne.

Dembra-ryhmän vastuualueet

Dembra-ryhmä vastaa työpajan toteuttamisesta itse, mutta sopii koulun Dembra-ohjaajan kanssa tämän mahdollisesta osallistumisesta. Ryhmä huolehtii myös työpajan tulosten kokoamisesta ja työstämisestä siten, että niitä voidaan hyödyntää ehdotuksissa koulun painopistealueiksi.

Kokousten toteuttaminen (ehdotus)

Ensimmäinen osa – Tietoa Dembrasta

• Esitelkää Dembran aihealueet ja tausta sekä Dembraan sisältyvät ennaltaehkäisyn periaatteet.
• Esitelkää toteutuksen aikataulu.
• Esitelkää projektiryhmän tehtävät.
  Jos työpajaa johtaa Dembra-ohjaaja, kokouksessa voidaan käydä läpi myös joihinkin Dembran tärkeisiin aihepiireihin liittyviä tutkimuksia tai harjoituksia. Dembra-ryhmä voi esittää toiveita käsiteltävistä aihepiireistä. Paikalle voidaan kutsua myös ulkopuolinen esitelmöitsijä pitämään alustus kokouksessa käsiteltävistä aiheista.

Toinen osa – Ryhmätyöpajat

1. Jokaiselle ryhmälle jaetaan Dembran periaatteet.
2. Ryhmissä keskustellaan ja vaihdetaan kokemuksia koulun vahvuuksista ja haasteista. Keskustelukysymyksiä on jäljempänä. Ryhmä tekee muistiinpanoja paperille tai tietokoneella.
3. Kierrelkää hetki muissa ryhmissä ja vaihtakaa ajatuksia. Jos muistiinpanot tehdään paperille, osallistujat voivat kirjoittaa kommentteja toistensa papereihin.
4. Jos kyselytutkimuksen tulokset on jo saatu, ne voidaan esitellä työpajassa. Lisäksi voidaan pohtia, mitä selvityksestä on tärkeää ottaa mukaan varsinaiseen hanketyöhön.
5. Dembra-ryhmä kerää paperit tai sille lähetetään tiivistelmät työpajassa käydyistä keskusteluista. Materiaaleja hyödynnetään aktiivisesti koulun painopistealueiden ja Dembra-suunnitelman laadinnassa.

Keskustelukysymyksiä 

1. Millaisia ryhmävihamielisyyteen ja suvaitsemattomuuteen liittyviä haasteita koululla on?
2. Millaisia voimavaroja haasteiden käsittelyyn koululla on?
3. Minkä tulee olla Dembraan osallistumisen tavoitteena?
4. Miten Dembran periaatteita ja kyselytutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi:

Oppiainesuunnitelmien laatimisessa
Strategiasuunnitelmien laatimisessa
Lukuvuosisuunnitelmien laatimisessa
Järjestyssääntöjen laatimisessa
Muissa tarkoituksissa

Oppilaskokousehdotus on laadittu oppilaiden sitouttamiseksi Dembra-hankkeeseen. Koulu päättää itse, valitaanko oppilasedustajat oppilaskunnan jäsenistä vai muista koulun oppilaista. Yhteistyössä Dembra-ohjaajan kanssa ratkaistaan, johtaako kokousta ohjaaja vai koulu itse.

Oppilasedustajien kanssa pidettävä kokous on osa hankkeen selvitysvaihetta. Kokous toteutetaan sen jälkeen, kun koulu on saanut kyselytutkimuksen tulokset, jotta niistä voidaan keskustella oppilasedustajien kanssa. Tarkoituksena on, että oppilaiden omat kokemukset ja ajatukset tarjoavat henkilökunnalle näkemyksiä ja ehdotuksia, joiden pohjalta voidaan suunnitella jatkotoimenpiteitä. Samalla sekä oppilaat että opettajat sitoutetaan Dembra-hankkeeseen Dembran osallistamis-, osallistumis- ja sitouttamisperiaatteiden mukaisesti. Oppilaskokousta voidaan pitää lähtökohtana oppilaiden myöhemmälle hankkeeseen vaikuttamiselle.

Kokoukselle kannattaa varata ainakin oppitunnin verran aikaa, mielellään enemmänkin. Ehdotuksemme kokouksen sisällöksi:

• Mikä on Dembra?
  Koulun Dembra-hanke ja sen merkitys esitellään oppilaille.
• Millainen on hyvä koulu?
  Oppilaita pyydetään pohtimaan, millainen olisi ihanteellinen koulu.
• Millaista omassa koulussa on?
  Oppilaita pyydetään kuvailemaan kouluympäristönsä nykytilaa.
• Mitä kyselytutkimuksesta ilmenee?
  Oppilasedustajat saavat tilaisuuden keskustella kyselyn tuloksista.
• Miten oppilaat osallistuvat työskentelyyn Dembra-hankkeessa?
  Oppilasedustajien on tarkoitus laatia ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi oman kyselytuloksia koskevan arviointinsa ja pohdintansa pohjalta.

Tässä vaiheessa päätetään koulussa tehtävän ennaltaehkäisevän työn painopistealueet selvitysvaiheessa ilmenneiden seikkojen perusteella. Painopistealueiden on tärkeää koskea joitakin selvityksessä esiin nousseita haasteita. Ne toimivat myös lähtökohtina keskustelulle jo olemassa olevien tai uusien ennaltaehkäisevien toimien kehittämisestä.

Ohjaus

Painopistealueiden parissa työskennellään vuorotellen ohjaajan kanssa ja itsenäisesti Dembra-ryhmän kesken.

1. Ensimmäinen ohjauskerta

Dembra-ryhmä käy ohjaajan kanssa läpi selvitysvaiheen tulokset: kyselytutkimuksen, oppilasedustajakokouksen ja opettajien työpajan. Tulosten pohjalta keskustellaan ensimmäisen kerran koulun mahdollisista painopistealueista.

2. Dembra-ryhmä laatii painopistealueet

Ryhmä jatkaa keskustelua painopistealueista. Laaditut ehdotukset vakiinnutetaan pohtimalla niitä vuosiluokkatiimeissä tai oppiaineryhmissä. Kun ryhmä on päässyt yksimielisyyteen, painopistealueet merkitään sivulle Dembra-vuotemme. [linkki]

3. Toinen ohjauskerta

Ryhmä keskustelee ohjaajan kanssa painopistealueiden tarkistamisesta ja mahdollisesta tärkeysjärjestyksestä. Lisäksi pohditaan toimenpiteitä, jotka voisivat soveltua painopistealueen käsittelyyn.

4. Päätös painopistealueista

Dembra-ryhmä sitouttaa koulun johdon tarkistettuihin painopistealueisiin, minkä jälkeen ne merkitään sivulle Dembra-vuotemme. [linkki]

Koulu on nyt valinnut painopistealueet ryhmävihamielisyyden ehkäisytyölleen. Mitä näillä alueilla jo tehdään? Mitä voitaisiin tehdä toisin? Mitä uusia toimia koulussa halutaan kokeilla?

Näistä kysymyksistä voidaan keskustella koulussa eri yhteyksissä. Suosittelemme vähintään, että vuosiluokkatiimeissä, oppiaineryhmissä tai vastaavissa keskustellaan toimenpiteistä, joita koulun valitsemilla painopistealueilla toivotaan tehtävän.

Toimenpiteitä voidaan pohtia monilla eri tasoilla. Yksi esimerkki voi olla Dembra-sivustolla olevan opetusmallin toteuttaminen tai muiden painopistealueeseen liittyvien resurssien käyttäminen. Toimenpiteet voivat liittyä opettajien osaamisen kehittämiseen, opetusmateriaalin tai koulukirjojen läpikäyntiin tai osallistavien käytäntöjen tai kriittisen ajattelun työstämiseen.

Lisäksi on pohdittava toimenpiteitä, jotka koskevat koulua kokonaisuutena. Ne voivat olla asioita, joita koulussa jo toteutetaan, tai ehdotuksia uusiksi toimenpiteiksi, kuten järjestyssääntöjen tai kiusaamisen tai häirinnän vastaisen toimintasuunnitelman tarkistaminen. Tarkastelun ja keskustelun kohteena voivat olla myös kodin ja koulun päivät, retket ja muut tapahtumat, erityispäivien huomiointi, vanhempainillat tms.

Dembra-ryhmä vastaa tiimien ja mahdollisten muiden tahojen antaman palautteen keräämisestä ja hyödyntämisestä. Vain tiettyä luokka-astetta tai oppiaineryhmää koskevat toimet (esim. opetusmallit) voidaan sisällyttää sellaisinaan Dembra-suunnitelmaan (ks. seuraava kohta). Dembra-ryhmä käy läpi muita tasoja tai koko koulua koskevia ehdotuksia tarvittavien tahojen kanssa (johto, oppilasneuvosto ja vanhempainyhdistys).

Dembra-suunnitelman on tarkoitus toimia yhteenvetona koulun valitsemiin painopistealueisiin liittyvistä toimenpiteistä. Suunnitelmaan voi sisältyä sekä nykyisiä että uusia toimia.

Lataa suunnitelma tästä: Word PDF

Suunnitelman laatii Dembra-ryhmä, mutta koulun johto on sitoutettava lopulliseen suunnitelmaan.

Kun Dembra-ryhmän suunnitelmaehdotus on valmis, ryhmä sopii ohjaajan kanssa ajan sähköiselle tai fyysiselle ohjauskerralle.

Viisi huomioon otettavaa asiaa

1. Painopistealueet: Ehdotettujen toimenpiteiden tulee vastata koulun painopistealueisiin liittyviin haasteisiin tai tarpeisiin.
2. Dembran periaatteet: Millainen ennaltaehkäisevä vaikutus toimilla on? Dembran periaatteiden pohjalta voidaan arvioida toimenpiteiden mahdollista ennaltaehkäisevää vaikutusta ja hahmotella niiden toteutusta. Kun keskustelette toimenpiteistä, pohtikaa seuraavia asioita: Onko toimenpide osallistava? Edistääkö se kriittistä ajattelua?
3. Eri tasot: Pyrkikää löytämään toimia, joita voidaan toteuttaa koulun toiminnan eri tasoilla luokkaopetuksesta opettajien osaamisen kehittämiseen ja johtamisesta pitkän aikavälin suunnitelmiin. Täällä kerrotaan lisää koulun toiminnan eri tasoista.
4. Nykyiset toimenpiteet: Uusien toimenpiteiden lisäksi Dembra-suunnitelmaan sisällytetään myös asiat, joita koulussa jo tehdään. Niitä voidaan kehittää edelleen Dembran periaatteiden pohjalta.
5. Aikajänne: Osa toimista on toteutettava nopeasti, osa pitkällä aikavälillä. Suunnitelma voi sisältää molempia, joten sille ei tarvitse määrittää päättymispäivää.

Osiossa Dembra-ryhmä on annettu ehdotuksia Dembra-suunnitelman laatimispalaverin kulusta. Koulut, jotka toteuttavat ohjelman kokousmuotoisena, aloittavat tämän työn ensimmäisessä ryhmäkokouksessa.

Suunnitelman kohdat

Toimenpiteet

Tänne merkitään ne asiat, joita koulussa aiotaan tehdä – joko uudet tai koulussa jo aiemmin tehdyt toimet, jotka liittyvät painopistealueisiin. Kyseessä voivat olla suuret asiat, kuten uusi psykososiaalisen ympäristön kehittämissuunnitelma, tai pienet asiat, kuten opettajien ruokalavalvonnan vuorolista.

Dembran periaatteet

Tänne merkitään, mihin Dembran viidestä periaatteesta toimenpide mielestänne liittyy. Toimenpide voi kytkeytyä yhteen tai useampaan periaatteeseen. Jos toimenpide on ristiriidassa jonkin periaatteen kanssa, se voi olla osoitus siitä, että ennaltaehkäisevä vaikutus puuttuu.

Odotettavat tulokset

Tulosten perusteella voidaan arvioida, onko toimenpide onnistunut, vaatiiko se tarkistusta vai pitääkö se lopettaa kokonaan. Yrittäkää määritellä jokin konkreettinen asia, johon tietyllä toimenpiteellä pyritään. Voisiko tavoitteena olla tietty määrä osallistujia vanhempainillassa tai se, kuinka moni vanhempi antaa vanhempainillalle myönteisen arvion? Onko opetussisältö onnistunut, kun opettajat arvioivat sen sellaiseksi vai kun oppilaat sitä mieltä?

Asianosaiset

Ketkä ovat mukana toimenpiteessä? Kaikki oppilaat vai tietyn luokka-asteen oppilaat? Opettajat vai koulun johto?

Vastuuhenkilö

Tähän merkitään, kuka vastaa toimenpiteen toteuttamisesta – joko tietyn henkilön tai koulun vakiintuneen ryhmän nimi, esimerkiksi 9. luokan vuosiluokkatiimi. Tämä henkilö tai ryhmä vastaa seuraavan vaiheen toimenpiteen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Siksi on tärkeää, että vastuunjako on asianosaisten tiedossa.

Dembra-ryhmä tai sen yksittäiset jäsenet voivat ottaa toimenpiteitä toteutettavikseen, mutta voi myös olla hyvä, että koulun johto antaa toimenpiteitä jonkun muun tehtäväksi.

Dokumentointi

Miten toteutettava toimenpide dokumentoidaan? Kirjoitetaanko siitä yksinkertainen raportti? Kerrotaanko asiasta koulun verkkosivustolla? Julkaistaanko aiheesta uutinen sosiaalisessa mediassa? Vai dokumentoidaanko asia muulla tavoin?

Sellaiset toimenpiteet, joihin halutaan ohjausta, tulee dokumentoida lyhyesti omille lomakkeilleen (ks. seuraava kohta). Muut toimenpiteet voidaan dokumentoida koulun valitsemalla tavalla.

Kun rehtori on hyväksynyt Dembra-suunnitelman, on aika käynnistää siihen sisältyvät toimenpiteet. Prosessi riippuu toimenpiteen kokoluokasta. Dembran verkkosivustolla olevan materiaalin hyödyntäminen on esimerkki varsin helposti toteutettavasta asiasta. Koulun häirinnän vastaisen suunnitelman päivitys on puolestaan esimerkki toimesta, joka vaatii perusteellisempaa prosessia. Laajat toimenpiteet vaativat erityisiä projektiryhmiä, etenemissuunnitelmia ja määräaikoja, joihin aikajänne on mukautettava. Tällaiset toimenpiteet voivat kestää yhden tai useamman lukuvuoden.

Muutama toimenpide voidaan kuitenkin käynnistää sinä aikana, kun koulu osallistuu Dembraan. Niitä voivat olla pari–kolme Dembra-suunnitelmasta poimittua rajallista asiaa, joista keskustellaan Dembra-ryhmän palaverissa ohjaajan kanssa. Ryhmä valitsee toimenpiteet yhdessä ohjaajan kanssa.

Dembra-ryhmä toimittaa ohjaajalle lyhyen raportin jokaisesta toimenpiteestä, johon se toivoo ohjausta. Käyttäkää mieluiten täältä löytyvää raporttimallia.

Dembra-ryhmä vastaa siitä, että koulun henkilökunta osallistuu osaamisen kehittämiseen Dembran päämäärien mukaisesti. Henkilökunnalle suunnattuja kokouksia kuvataan tarkemmin kohdassa Koulukokousten sisältö. Koulut, jotka toteuttavat ohjelman verkkopohjaisesti, voivat käyttää tällä sivustolla olevia PowerPoint-esityksiä ja kuvauksia. Kokousmuotoisesti ohjelman toteuttavat koulut voivat saada Dembra-ohjaajan pitämään koulutuksia henkilöstölle.

Kokousten tavoitteena on

• vaihtaa kokemuksia niistä vahvuuksista ja haasteista, joita koulun työhön demokratian edistämiseksi ja ryhmävihamielisyyden ehkäisemiseksi liittyy
• käyttää ennaltaehkäisyn keinoina osallistamista, kriittistä ajattelua ja monikulttuurisuusosaamista
• valita osaamistavoitteita, jotka mahdollistavat työskentelyn yllä mainittujen periaatteiden pohjalta
• käydä läpi soveltuvia harjoituksia ja tutustua Dembra-sivustolla oleviin opetusmateriaaleihin.

Viimeisessä tapaamisessaan Dembra-ryhmä arvioi hankkeen toteutuksen perusteellisesti ja lähettää yhteenvedon Dembra-ohjaajalle. Lisäksi ryhmä pohtii, millaista ennaltaehkäisevää työtä koulussa tehdään jatkossa.

Ennen palaveria koulussa on hyvä toteuttaa kolmas koulukokous, johon osallistuu ulkopuolinen luennoitsija tai ohjaaja. Kokouksessa koko henkilökunta otetaan mukaan arviointiprosessiin, ja opettajat voivat esittää ehdotuksia työn jatkamisesta ja kehittämisestä Dembran ennaltaehkäisevän työn periaatteiden mukaisesti.

Ehdotus arviointikokouksen työnkulusta:

1. Arvioikaa koulun tähänastista työtä. Mikä on toiminut ja mikä ei?

Tarkastelkaa koulussa tehtyjä konkreettisia toimenpiteitä (Dembra-suunnitelma): Miten niissä on onnistuttu? Oletteko päässeet lähemmäksi toimenpiteisiin liittyviä tavoitteita?

Ovatko toimenpiteet auttaneet tehostamaan Dembran periaatteiden parissa tehtävää työtä?

2. Miten ennaltaehkäisevää työtä voidaan edistää jatkossa?

Mitä haluatte jatkaa ja millä tavoin? Entä mitä voisitte parantaa?

Millainen on koulunne nykytilanne? Onko koulussa ilmennyt uusia tarpeita tai ideoita Dembran periaatteiden mukaiseen ennaltaehkäisevään työhön?

3. Tarkastelkaa koulun ammattiyhteisöä

Miten yhteistyö opettajien kesken sekä opettajien ja johdon välillä sujui toimenpiteiden toteutusaikana? Mitä on mahdollista parantaa? Miten koulun kykyä toteuttaa toimenpiteitä voidaan tukea?

Arviointiprosessin tiivistelmä lähetetään Dembra-ryhmälle.