Skuvla lea mearridan searvat Dembrai. Movt dál?

Skuvla ferte:

1. Sajáiduhttit áŋgiruššama diehtojuohkima ja ságastallama bokte oahpaheddjiiguin ja eará bargiiguin, ohppiiguin, váhnemiiguin ja eará instánssaiguin
2. Vuođđudit Dembra-joavkku mas oahpaheaddjit ja jođiheaddjit organiserejit áŋgiruššama
3. Hábmet kaleandara masa merke kártendoaimmaid, čoagganemiid skuvllas ja eará
4. Hábmet čoahkkinplána goas čoahkkinastit Dembra-bagadalliin.

1. Sajáiduhttit skuvlla oassálastima Dembrai

Jus skuvlii galgá leat ávkin searvat Dembrai, de ferte eatnasiin leat beroštupmi searvat vuoruheapmái. Sajáiduhttin ja prinsihpat dáhpáhuvvet ságastallama čađa iešguđetlágan joavkkuiguin skuvllas. Vuosttažettiin lea dehálaš ahte oahpaheaddjit ja eará bargit ráđđádallet dan birra. Go galgá sajáiduhttit áŋgiruššama, de lea dehálaš ahte oahppit ja váhnemat maid servet dasa.

Sajáiduhttima áššáigullevaš joavkkut:

• Bargit (oahpaheaddjit ja earát)
• Oahppit
• Váhnemat/VBL
• Skuvlaeaiggádat
• Eará instánssat: Báikkálaš biras, skuvllat maiguin ovttasbargá, eará

Skuvlla jođihangoddi dahká loahpalaš mearrádusa das ahte galgá go skuvla searvat Dembrai, muhto sajáiduhttin galgá maiddái sihkkarastojuvvot sihke sajusteami bokte gitta mearrádus  dahkko, ja maid diehtojuohkima bokte ja vejolašvuođa bokte váikkuhit maŋŋil go mearrádus lea dahkkon.

Dembra addá skuvlii alcces ámmáha defineret hástalusaid mat čuožžilit olggušteami ja joavkovašolašvuođa olis. Danin lea dehálaš láhčit vejolašvuođa iešguđet joavkkuide buktit sávaldagaid ja oainnuid. Jus galgá olahit beroštumi ja áŋgiruššama, de lea hui dehálaš oažžut vejolašvuođa váikkuhit sisdollui Dembra-vuoruheamis.

2. Skuvlla Dembra-joavkku vuođđudeapmi

Skuvla vuođđuda Dembra-joavkku mii galgá organiseret skuvlla eastadanvuoruhemiid. Joavkkus lea koordinerenovddasvástádus, ovddasvástádus addit varas dieđuid, ja searvadahttit eará bargiid, buot čađaheami dásiin.

Dembra-joavkkus galget ovddasteaddjit sihke jođiheddjiin ja skuvlla oahpaheddjiin. Mii ávžžuhit maid ahte okta oahpaheaddji juohke ceahkis searvá jovkui. Skuvla galgá maid árvvoštallat searvadahttit ohppiid dán jovkui. Jus skuvllas lea juo ovdánahttinjoavku dahje sullasaš, de sáhttá dát joavku áinnas doaibmat Dembra-joavkun.

Joavkkus galgá leat okta gulahallanolmmoš geas lea ovddasvástádus gulahallamii skuvlla Dembra-bagadalliin. Gulahallanolmmoš sáhttá maid leat joavkku jođiheaddji, muhto skuvla sáhttá ieš válljet eará organiserenmálliid jovkui.

Namma, virgi, e-poastačujuhus ja telefonnummir joavkku miellahtuin sáddejuvvo Dembra-bagadallái.

Dembra-joavku ferte deaivvadit dássedit digaštallandihte ja plánema dihte skuvlla vuoruheami. Dilihis árgabeaivvis sáhttá leat álkit čađahit máŋga oanehis čoahkkima, dan sadjái go moadde guhkes čoahkkima. Dat lea aŋkke dehálaš ahte jođiheaddjit láhčet vejolašvuođa nu ahte Dembra-joavku beassá geavahit dárbbašlaš áiggi dán bargui. “Dembra-joavku” fáne vuolde gávdnabehtet cavgilemiid movt sáhttá čađahit joavkku barggu.

Dat lea maid Dembra-joavku mas lea ovddasvástádus čađat muitalit eará bargiide skuvlla vuoruheami birra. Joavku galgá fuolahit ahte diehtojuohkin Dembra birra dássedit addojuvvo oahpaheddjiid oktasašáiggis, áinnas oanehis čoahkkáigeasuid bokte das mii ain dáhpáhuvvá.

Iskanlistu dáin siidduin lea Dembra-joavkku reaidu Dembra čuovvoleamis. Dat lea nappo dát joavku mas lea váldoovddasvástádus ahte listtu čuoggát čađahuvvojit, ja dađistaga merkejuvvojit listui mii lea čađahuvvon.

3. Čađaheami kaleanddar

Go skuvlla Dembra-joavku lea ásahuvvon, de álgá joavku bidjat áigemeriid bargguide mat leat iskanlisttus, ja bidjá dáhtoniid kaleandarii mii lea Min Dembra-jagi vuolde.

Čuovvovaš bargguide sáhttá bidjat áigemeriid dakka viđe:

• Čoagganeapmi bargiiguin mas čađahuvvo workshop nanu beliid ja rašes beliid birra (skuvlačoagganeapmi 1)
• Jearahallaniskkadeami čađaheapmi
• Čoagganeapmi ohppiidovddasteddjiiguin

Mađi eanet dáhtoniid sáhttá árrat mearridit, dađi buoret. Ovdamearkka dihte sáhttá skuvla mearridit dáhtoniid buot čoagganemiide bargiiguin ja eará aktivitehtaid mat čatnasit eastadanbargguide.

Dembras galgá skuvla maid čađahit eastadeaddji doaibmabijuid maid skuvla ieš lea mearridan. Dát sáhttet leat nu go viidásetovddideapmi ovdalaččas ásahuvvon doaibmabijuin dahje ođđa doaimmat. Dát doaibmabijut sáhttet maid biddjojuvvot Dembra-kaleandarii, muhto daidda ferte maid hábmejuvvot sierra ovdánahttinplána masa áigemeriid bidjan lea merkejuvvon jna. Geahča eanet dán birra Dembra-plána teakstaoasis.

4. Plána goas deaivvada Dembra-bagadalliin

Dembra-bagadalli mii lea olggobeale olmmoš, veahkeha Dembra-joavkku čađahemiin. Dembra-joavkku oktavuođaolbmos lea ovddasvástádus doallat oktavuođa Dembra-bagadalliin. Dábálaččat gulahallaba e-poastta bokte dahje telefovnna bokte. Bagadallama olles jovkui sáhttá čađahit juogo fysalaš deaivvademiid bokte dárbbu mielde, muhto unnimus mearis dalle go čoagganeamit laktásit dáidda doaimmaide:

• Go Dembra váldo atnui skuvllas
• Maŋŋil go buot kártenbarggut leat čađahuvvon. Čoagganeamis digaštallojuvvojit ja analyserejuvvojit skuvlla dilit ja iskosiid bohtosat. Dá lea vuosttaš vuorru mas geahčada vejolaš áŋgiruššansurggiid.
• Go áŋgiruššansuorggit leat válljejuvvon (dahje bajilgovva dain). Dán čoagganeamis sáhttá maid divodit ja revideret vuoruhansurggiid, ja lea vuosttaš vuorru mas geahčada vejolaš doaibmabijuid.
• Go vuosttaš Dembra-plána álgoevttohus lea hábmejuvvon. Dán čoagganeamis maid divodit ja revideret plána, ja dalle mearriduvvojit doaibmabijut dokumenteremii ja bagadallamii.
• Go vuosttaš doaibmabijut leat čađahuvvon skuvllas. Evalueret ja divodit ovdal go joatká čađahemiin.

Dembra-joavku ovttas bagadalliin bidjet álggahandásis áigeplána bagadallančoagganemiide. Čoagganeamit biddjojit Dembra-kaleandarii.

Dembra kártenmuttus leat golbma doaimma: Jearahallaniskkadeapmi, workshop oahpaheddjiiguin ja okta čoagganeapmi ohppiidovddasteddjiiguin.

Jearahallaniskkadeami ádjána sullii 15 minuhta čađahit, ja dan vástidit sihke oahppit, oahpaheaddjit ja jođiheaddjit. Iskkadeapmi lea anonyma ja ovttaskas skuvlla bohtosat meannuduvvojit čiegusvuođas.

Guorahallan kárte makkár vásáhus lea ohppiid searvamis skuvlla mearrádusaide ja vejolašvuođain buktit iešguđetlágan oaiviliid áššiide, ja maid movt iešguđet joavkkut namuhuvvojit skuvllas. Vástádusat leat oassin kártemis mii galgá leat vuođđun skuvlla vuoruhemiide Dembra áŋgiruššansurggiin.

Jearaldagat oahpaheddjiide ja ohppiide leat sullii seammaláganat, muhto oahpaheddjiide leat muhtin gažaldagat čadnon duogášvariábeliidda. Oktasaš mánáid- ja nuoraidskuvllas vástidit buot ahkecehkiid oahpaheaddjit guorahallamii, muhto eai oahppit mánáidskuvladásis. Dás sáhttet oahpaheaddjit baicca árvvoštallat geavahit oahpahusmálle kártemii mii heive bures buot dásiide. Okta ovdamearka dákkár reidui, Viessohárjehallan, gávdno čuoggá “Eastadeapmi ja ovdánahttin skuvllas“ vuolde

Jearahallaniskkadeapmi ohppiide

Oahppit leat sihkkarastojuvvon ollislaš anonymitehta, ja danin ii leat dárbu oažžut miehtama váhnemiin/ ovddasteddjiin. Mii leat aŋkke hábmen ovtta “diehtojuohkingihpa váhnemiidda” mas leat sihke oppalaš dieđut Dembra birra ja dieđut jearahallaniskkadeami birra. Jus váhnemat ovddidit sávaldaga ahte sin mánát eai galgga searvat guorahallamii, de lea dat maid áibbas ortnegis. Váhnemiin lea maid vuoigatvuohta oaidnit jearahallanskovi mii ovddiduvvo vuolleahkásaččaide.

/Viečča diehtojuohkinčállosa váhnemiidda dás, pdf-fiila

Viečča diehtojuohkinčállosa váhnemiidda dás, Word-fiila

Jearahallaniskkadeapmi oahpaheddjiide ja jođiheddjiide

Oahpaheddjiide ja jođiheddjiide lea eaktodáhtolaš searvat guorahallamii. Mii sávvat aŋkke ahte bargit oassálastet, nu ahte guorahallan sáhttá šaddat buorre vuolggasadjin skuvlla bargui. Datadieđut anonymiserejuvvojit maŋŋil iskkadeami.

Workshopa bargiiguin lea oassin skuvlla dárbbuid kártemis, mii galgá lea vuolggasadjin skuvlla vuoruheamis áŋgiruššansurggiin. Mihttun workshopain lea ahte oahpaheaddjit ja eará bargit besset hupmat vuđolaččat ja rahpasit ovttas dan birra ahte maid sii oaivvildit leat áigeguovdilis hástalusat skuvllas Dembra fáttáid ektui. Workshopas lea maid vejolašvuohta čalmmustahttit Dembra-joavkku eará bargiide.

Rabas lonohallan

Áigeguovdilis fáttáid viidodat ferte boahtit čielgasit ovdan, dat lea hui dehálaš vuolggasadji workshopii, nu ahte bargiid jurddašeapmi ii bággehala muhtin dihto guvlui juo álggu rájes. Demokráhtalaš kultuvra ja joavkovašolašvuođa eastadeapmi leat čoavddasánit Dembras, muhto Dembras lea maid vejolaš bargat ollu eará iešguđetlágan áššiiguin: Nállevealahemiin,  antisemittismmain, islámafobiijain, eará ovdagáttuiguin, ekstremismmain ja radikaliseremiin, vašši dajahusaiguin, giellageavahemiin, joavkohuksemiiguin skuvllas, searvadahttimiin, ohppiid mielváikkuhemiin dahje eará áššiiguin.

Dembra-joavkku ovddasvástádus

Dembra-joavkkus lea ovddasvástádus čađahit workshopa, muhto šiehtada skuvlla Dembra-bagadalliin lea go sus vejolašvuohta searvat vai ii. Joavkkus lea maid ovddasvástádus čohkket ja gieđahallat workshopa bohtosiid, nu ahte dát oaivilat leat vuđolaččat árvvoštallojuvvon ovdal go joavku evttoha skuvlla áŋgiruššansurggiid.

Geahča árvalusaid workshopa čađaheapmái dás.

Vai nagoda sajáiduhttit Dembra-vuoruheami ohppiid gaskkas, de lea hábmejuvvon evttohus ohppiidčoagganeapmái. Skuvla vállje ieš galget go ohppiidovddasteaddjit leat sii geat leat ohppiidráđis vai eará oahppit skuvllas. Ovttasráđiid Dembra-bagadalliin mearrida skuvla ahte áigu go skuvla ieš čađahit čoagganeami ohppiiguin, vai galgá go Dembra-bagadalli dan dahkat.

Čoagganeapmi ohppiidovddasteddjiiguin lea oassin kártenmuttus. Čoagganeapmi lágiduvvo maŋŋil go skuvla lea ožžon ruovttoluotta jearahallaniskkadeami bohtosiid, nu ahte sáhttit vejolaččat digaštallat bohtosiid ohppiidovddasteddjiiguin. Ohppiid iežaset vásáhusaid ja ságaškuššamiid vuolggasajiin galgá čoagganeapmi mielddisbuktit oaiviliid ja evttohusaid doaibmabijuide maiguin skuvlla bargit fertejit bargat viidáseappot iežaset barggus. Ná sáhttá Dembra-vuoruheapmi sajáiduvvat sihke ohppiid ja oahpaheddjiid gaskkas, nu go juo lea ge Dembra prinsihpaid mielde searvadahttima olis, oassálastima ja sajáiduhttima olis. Ohppiidčoagganeapmi sáhttá adnot vuolggan ohppiid viidáset searvamii dán barggus.

Várre čoahkkimii unnimusat diimmu, áinnas eanet. Dákkár sisdoallu lea min evttohusas:

• Mii lea Dembra?
  Oahppit oahpásmuvvet skuvlla Dembra-vuoruhemiin ja maid dat mielddisbuktá
• Makkár lea “buorre skuvla”?
  Oahppit bivdojuvvojit hupmat dan birra ahte makkár skuvla sin mielas livččii buoremus.
• Movt lea din skuvllas?
  Oahppit galget muitalit stáhtusa sin skuvlla birrasis juste odne.
• Maid čájeha jearahallaniskkadeapmi?
  Ohppiidovddasteaddjit ožžot vejolašvuođa digaštallat ja buktit mearkkašumiid iskkadeami bohtosiidda.

Movt háliidit oahppit bargat Dembrain?
Ohppiidovddasteddjiid iežaset árvvoštallamiid ja jearahallaniskkadeami bohtosiid digaštallama vuođul galget oahppit buktit evttohusaid viidáset doaibmabijuide.

Dan vuođul mii lea boahtán ovdan kártenmuttus, de lea dál áigi skuvlii mearridit makkár áššit galget leat áŋgiruššansuorggit eastadanbarggus. Áŋgiruššansuorggit galget vástidit muhtin hástalusaide mat leat boahtán ovdan kártemis. Dat leat seammás vuolggasadjin viidáset ságastallamii vejolaš eastadandoaimmaid bargovugiin ja doaibmabijuid birra, ahte leat go dát viidásetfievrrideamit doaibmabijuin mat leat juo doaimmas, vai leat go dát ovdánahttimat ođđa doaibmabijuin.

Bagadallan

Bargu áŋgiruššansurggiiguin čađahuvvo veahá bagadallamiid bokte ja Dembra-joavkku iešheanalis barggu bokte.

1. Vuosttaš bagadallan

Dán bagadallamis mannet Dembra-joavku ja bagadalli bohtosiid čađa kártenmuttus; jearahallaniskkadeapmi, oahpaheddjiid workshopa ja čoagganeapmi ohppiidovddasteddjiiguin. Dáid bohtosiid vuođul lea mis vuosttaš ságastallan skuvlla vejolaš áŋgiruššansurggiid birra.

2. Dembra-joavku hábme áŋgiruššansurggiid

Joavku ságastallá viidáseappot áŋgiruššansurggiid birra ja hábme evttohusa.

3. Nubbi bagadallan

Bagadallamis digaštallojuvvojit heiveheamit ja vejolaš vuoruheamit áŋgiruššansurggiin maid skuvllat leat evttohan. Dasa lassin digaštallojuvvojit vejolaš doaibmabijut mat sáhttet leat áššáiguoskevaččat áŋgiruššansurggiid siskkobealde.

4. Áŋgiruššansuorggit mearriduvvojit

Dembra-joavku ferte sajáiduhttit áŋgiruššansurggiid bargiid gaskkas ja skuvlla jođihangottis, ovdal go heivehuvvon áŋgiruššansuorggit biddjojit siidui “Min Dembra-jahki”.

Skuvla lea dál mearridan áŋgiruššansurggiid joavkovašolašvuođa eastadanbargui. Mii dahkko dál juo dáin áŋgiruššansurggiin? Maid sáhttá bargat eará ládje? Makkár ođđa doaibmabijuid háliida skuvla geahččalit?

Dáid gažaldagaid ferte digaštallat iešguđet báikkiin skuvllas. Muhto unnimusat ávžžuhit mii ahte dat digaštallojuvvojit juogo ahkecehkiid/ joavkkuid mielde dahje juo fágasekšuvnnaid mielde, maid sii háliidit bargat áŋgiruššansurggiin maid skuvla lea válljen.

Geavat áinnas dán mála go ságastalat ahkecehkiin dahje fágasekšuvnnas.

Dán mála sáhttá geavahit go ahkeceahkki dahje fágasekšuvdna digaštallá maid sii sáhttet bargat oassin skuvlla Dembra-áŋgiruššamis. Mihttun lea rabas ságastallan das mii dál juo dahkko ja maid sáhttá bargat eará ládje áššiiguin mat leat čadnon áŋgiruššansurggiide. Barggu referáhtta geigejuvvo Dembra-jovkui.

Joavku dahje sekšuvdna sáhttet ráđđádallat doaibmabijuid máŋgga dásis. Okta ovdamearka sáhttá leat ahte čađahit oahpahusdahkosiid maid gávdná dembra.no- siiddus (geahča resursabánkku) dahje sáhttet geavahit eará resurssaid maid sáhttá čatnat vuoruhemiide. Dat sáhttet leat doaibmabijut oahpaheddjiid iežaset gelbbolašvuođaloktemii, oahpponeavvuid ja oahppogirjjiid geahčadeapmi, dahje searvadahtti praksisiin dahje kritihkalaš jurddašemiin bargat.

Joavku dahje sekšuvdna berrejit maid geahčadit doaibmabijuid skuvlla ektui oppalaččat. Dat sáhttet leat doaibmabijut maid skuvla juo čađaha, dahje evttohusat ođđa doaibmabijuide. Doaibmabijut sáhttet leat nu go ortnetnjuolggadusaid dahje doaibmaplánaid revideren gudnehuhtti láhttema ja givssideami vuostá. Ustitvuođavahkku, mátkkit dahje eará lágideamit, earenoamáš beivviid čalmmustahttin, váhnenčoahkkimat dahje eará dakkár doaimmaid birra sáhttá maid leat heivvolaš revideret dahje ráđđádallat.

Dembra-joavkkus lea ovddasvástádus čohkket cealkámušaid joavkkuin ja sekšuvnnain dahje eará instánssain, go galget bargat viidáseappot doibmiibidjamiin. Evttohuvvon doaibmabijut mat gusket dušše ovtta ceahkkái dahje sekšuvdnii (ovdamearkka dihte oahpahusdahkosat), sáhttet biddjot njuolga Dembra-plánii (geahča boahtte čuoggá). Evttohusaid mat gusket eará dásiide dahje olles skuvlii, galgá Dembra-joavku vuos digaštallat dárbbašlaš áššáiguoski instánssaiguin (jođiheddjiiguin, ohppiidráđiin ja VBL:in).

Dembra-plána galgá leat bajilgovva doaibmabijuin mat leat čadnon áŋgiruššansurggiide maid skuvla lea válljen. Plánii sáhttet gullat sihke doaibmabijut mat leat juo doaimmas, ja maid ođđa doaibmabijut.

Viečča plána pdf-fiilan

Viečča plána Word-fiilan

Dembra-joavku hábme plána, muhto loahpalaš plána ferte skuvlla jođihangoddi dohkkehit.

Go Dembra-joavku lea hábmen evttohusa plánii, de šiehttabehtet bagadalliin čoahkkanit ovtta bagadallamii, juogo digitálalaččat dahje fysalaččat čoagganit.

Vihtta ášši maid ferte jurddašit

Áŋgiruššansuorggit: Doaibmabijut maid dii evttohehpet, galget dustet hástalusaid dahje dárbbuid mat din skuvlla áŋgiruššansuorggis leat.

Dembra-prinsihpat: Movt doibmet doaibmabijut eastadeaddjin? Dembra-prinsihpaid sáhttá geavahit eaktun oaidnindihte mii doaibmá eastadeaddjin, dahje movt berre doaibmabidju hábmejuvvot. Geavat daid gažaldahkan go ságastallabehtet doaibmabijuid birra: Doibmet go dát searvadahttin? Ovddidit go dat kritihkalaš jurddašeami?

Iešguđet dásit: Geahččalehpet gávdnat doaibmabijuid iešguđet dásiide skuvlla doaimmaheamis, oahpahusa rájes luohkkálanjas ja oahpaheddjiid gelbbolašvuođahuksema rájes gitta jođiheddjiide ja guhkesáigge plánaide. 2LHYPERLINK “file:///C:/Users/Marit/Desktop/filene/%2522Les%2520mer%2520om%2520skolens%2520ulike%2520niv%2525E5er%2520her”oga eanet skuvlla iešguđet dásiid birra dásHYPERLINK “file:///C:/Users/Marit/Desktop/filene/%2522Les%2520mer%2520om%2520skolens%2520ulike%2520niv%2525E5er%2520her”.

Dálá doaibmabijut: Dembra-plána ii galgga dušše sajustit ođđa doaibmabijuid, dat galgá maid guoskat áššiide maid skuvla dál juo bargá. Dáid doaibmabijuid sáhttá dasto viidásetovdánahttit Dembra-prinsihpaid vuolggasajis.

Doaimmahanáigodat: Muhtin doaibmabijuid sáhttá jođánit čađahit, earáid fas ferte guhkit áiggi badjel bargat. Muhtin plánaid sáhttet čađahit sihke ja, ii ge danin dárbbaš bidjat makkárge loahpahanbeaivemeari.

“Dembra-joavku” fáne vuolde gávdnabehtet evttohusaid mat galget mielde čoahkkimis go ráhkadehpet álgoevttohusa Dembra-plánii. Skuvllat mat čađahit čoakkáldagaid bokte čoahkkimiid, álggahit dán barggu vuosttaš joavkočoahkkimis.

Plána čuoggáid birra

Doaibmabijut

Dása čállibehtet maid dii áigubehtet bargat. Dat sáhttet leat ođđa doaibmabijut maid áigubehtet vuolggahit, dahje doaibmabijut maid skuvla ovdal lea čađahan ja mat laktásit vuoruheapmái. Okta doaibmabidju sáhttá leat stuoris dahje unni: Okta ovdamearka stuora doaibmabidjui sáhttá leat ođđa plána hábmen psykososiála birrasa bargui, ja unnit doaibmabidju sáhttá leat vuorrolistu oahpaheddjiin goas guhtege lea kantiinas.

Dembra-prinsihpat

Dása čállibehtet guđe dán viđa Dembra-prinsihpain dii oaivvildehpet ahte din doaibmabidju gokčá. Okta doaibmabidju sáhttá gokčat eanet go dušše ovtta prinsihpain. Muhto doaibmabidju ii sáhte leat vuostálaga ovttainge prinsihpain, dat addá signálaid ahte doaibmabidju ii boađe doaibmat eastadeaddjin.

Vurdojuvvon bohtosat

Dát bohtosat leat dat maid dii sáhttibehtet árvvoštallat evalueremis ahte leat go doaibmabijut leamaš ávkin, gávnnahandihte lehpet go lihkostuvvan doaibmabijuin vai berre go dan heivehit dahje juo heaittihit. Geahččalehpet gávdnat konkrehta bohtosa maid dii háliidehpet olahit juste dáinna doaibmabijuin. Lea go váhnemiid lohku geat bohtet váhnenčoahkkimiidda juoga maid háliidehpet olahit? Vai lea go galle bealggi bajás dii oažžubehtet váhnenčoahkkimii váhnemiin maŋŋil čoahkkima?  Lea go mihttu ahte oahpaheaddjit ieža árvvoštallet ahte leat go lihkostuvvan ovttain oahpahusdahkosiin, vai ahte oahppit raporterejit dan birra?

Searvvis

Geat leat searvvis dán doaibmabijus? Leat go buot oahppit vai dušše oahppit ovtta dihto ceahkis? Oahpaheaddjit dahje jođiheaddjit?

Ovddasvástideaddji

Dása čállibehtet geas lea ovddasvástádus čađahit doaibmabiju. Dás galgá čuožžut okta dahje eanet konkrehta namat dahje namma ásahuvvon joavkkus skuvllas, ovdamearkka dihte 10.ceahki joavku. Dat olmmoš dahje joavku mii dás čuožžu, pláne ja čađaha dan maŋŋil dán doaibmabiju. Danin lea maid dehálaš ahte dát ovddasvástádusjuogus lea oahpes ášši sus ja sis geaidda dat gullá.

Dembra-joavku dahje ovttaskas olbmot joavkkus sáhttet maid váldit ovddasvástádusa doaibmabijuide, muhto sáhttet maid leat earát geat barget dáid, dahje geaid jođiheaddjit bivdet dáid bargat.

Dokumenteren

Movt háliidehpet dokumenteret doaibmabiju maid čađahehpet? Áigubehtet go čállit oanehis raportta? Dahkat ášši skuvlla neahttasiidduide? Almmuhit sosiála mediain? Dahje eará ládje dokumenteret?

Fuomáš ahte doaibmabijut maidda válljebehtet bagadallama, fertejit oanehaččat dokumenterejuvvot sierra skoviide, geahča boahtte čuoggá. Eará doaibmabijuide lehpet friddja ieža válljet movt háliidehpet dokumenteret.

Go Dembra-plána lea hábmejuvvon, de galget iešguđet doaibmabijut biddjot johtui. Dát proseassa mearriduvvo dan vuođul man stuoris ja makkár okta doaibmabidju lea. dembra.no materiálaid geavaheapmi ja eará bargamušat/ doaimmat luohkkálanjain dahje friddjaminuhtas leat ovdamearkkat doaibmabijuin maid álkit sáhttá čađahit. Eará jurddašuvvon doaibmabijut, dego revideren skuvlla doaibmaplána gudnehuhttimiid vuostá, fágaidrasttildeaddji doaimmaid hábmen, prošeaktavahkkuid dahje sullasaččaid lágideamit,  gáibidit vuđolit proseassa.  Viidát doaibmabijut gáibidit sierra prošeaktajoavkkuid, ovdánahttinplánaid ja áigemeriid. Áigi mii manná doaibmabijuid čađaheapmái ferte heivehit dađi mielde, ja sáhttet áinnas bistit ovtta dahje eanet skuvlajagiid.

Muhtin doaibmabijuid ferte aŋkke álggahit áigodagas go skuvla lea čadnon Dembrai. Dat sáhttet leat guokte dahje golbma ráddjejuvvon doaibmabiju Dembra-plánas maid skuvla háliida bidjat johtui, álggahandihte buori proseassa skuvllas. Doaibmabijut mat plánejuvvojit, ságastallojuvvojit bagadalliin čoahkkimis Dembra-joavkkuin. Doaibmabidju dahje doaibmabijut maid skuvla vállje, galget dasto čađahuvvot ja evaluerejuvvot, ja dan maŋŋil skuvla árvvoštallá čađaheami iežaset Dembra-bagadalliin.

Bagadallama vuolggasadjái geige Dembra-joavku oanehis raporttaid juohke doaibmabidjui masa háliidit bagadallama. Geavahehpet áinnas raportta mála dása: Raporttat ja bagadallanságastallamat leat vuođđun vejolaš rievdademiide dahje viidásetfievrrideapmái doaibmabijuin.

Raportamála

Rapportamála pdf

Dembra-joavkkus lea ovddasvástádus ahte bargit čađahit gelbbolašvuođaloktema oassin Dembras. Bargiid čoahkkimat leat válddahuvvon vuđoleappot fáne vuolde “Skuvlačoagganemiid sisdoallu”. Skuvllat mat čuvvot neahta bokte, sáhttet geavahit PowerPointaid ja válddahemiid mat leat biddjon dáidda siidduide. Skuvllat mat čuvvot čoagganemiid bokte, sáhttet oažžut Dembra-bagadalli guossái mii de lágida kurssa bargiide.

Čoagganemiid ulbmil lea:

lonohallat vásáhusaid mat leat vuođustuvvon sihke buriide ja hástalusaide mat čuožžilit skuvlla barggus demokratiijain ja joavkovašolašvuođa eastademiin

prinsihppan eastadanbarggus bargat searvadahttimiin ja oassálastimiin, kritihkalaš jurddašemiin ja girjáivuođagelbbolašvuođain

gávdnat gelbbolašvuođamihtuid mat láhčet saji bargat dáiguin prinsihpaiguin

geahččalit moadde heivvolaš hárjehusa ja oahpásmuvvat oahppanresurssaide mat leat dembra.no:s

Geahča dárkilit válddaheami fáne vuolde skuvlačoagganemiid sisdoallu.

Dembra-joavku čađaha dárkilis evaluerema iežaset maŋimus čoahkkimis ja sádde čoahkkáigeasu Dembra-bagadallái. Viidáset geahčadit sii movt skuvlla eastadanbargu sáhttá viidásetfievrriduvvot.

Ovdal dán čoahkkima sáhttá skuvla áinnas čađahit goalmmát skuvlačoagganeami, masa bovdejit olggobealde logaldalli/ bagadalli. Dán čoagganeamis servet buot bargit evaluerenprosessii, ja oahpaheaddjit sáhttet buktit eastadanbarggus evttohusaid viidásetfievrrideapmái ja divodeapmái bargguin Dembra prinsihpaiguin.

Dá leat evttohusat movt sáhttá bargat evaluerenčoahkkimis:

Dahket evaluerema bargguin dássážii. Mii lea doaibman ja mii ii?

Gehččet konkrehta doaibmabijuid maiguin skuvla lea bargan (Dembra-plána): Movt leat doaibmabijut doaibman? Leat go mii lagabus mihtuid mat ledje doaibmabijuin vai eat?

Leat go doaibmabijut leamaš mielde nanneme bargguid Dembra prinsihpaiguin?

Movt sáhttit mii joatkit buoridit eastadanbarggu?

Maid háliidit mii viidásetfievrridit, ja movt? Lea go mihkke maid mii sáhttit buoridit?

Makkár dilli lea skuvllas odne? Leat go mis ođđa dárbbut, ja jurdagat eastadanbargguide Dembra prinsihpaid vuođul?

Movt sáhttit mii nannet profešuvdnasearvevuođa skuvllas?

Movt doaibmá ovttasbargu oahpaheddjiid gaskka ja oahpaheddjiid ja jođiheddjiid gaskka doaibmabijuid čađaheami oktavuođas? Mii sáhttá buoriduvvot? Movt sáhttit mii nanusmahttit skuvlla čađahannávccaid?

Evaluerenproseassa referáhtta sáddejuvvo Dembra-jovkui.