Mii lea Dembra?

Dembra fállá bagadallama, kurssaid ja resurssaid neahta bokte, eastadanbargguide iešguđetlágan joavkovašolašvuođaid vuostá nu go ovdagáttuid, vierisbalu, nállevealaheami, antisemittismma ja ekstremismma vuostá. Dembra váldodoaibma lea eastadeapmi demokráhtalaš gelbbolašvuođa huksema bokte, mas searvadahttin ja oassálastin, kritihkalaš jurddašeapmi ja girjáivuođagelbbolašvuohta leat guovddáš prinsihpat.

Fálaldat lea jurddašuvvon skuvllaide ja oahpaheaddjiohppui Norggas. 93 skuvlla leat oassálastán Dembrai ja lagabuidda 3000 oahpaheaddji leat ožžon oahpahusa. 72 allaskuvlaoahpaheaddji 11 oahpaheaddjiásahusain leat oassálastán Dembra oahpaheaddji oahpahusaide.

Dembra fokus oahpahuspraksisii, profešuvdnagelbbolašvuhtii, plánaide ja skuvlabirrasii dorjot skuvlla ja oahpaheaddjioahpu áigumuša ahte duohtandahkat fágaođasmahttima ja oahppoplána bajitoasi árvvuid ja prinsihpaid.

Dembra skuvla

Dembra fállá bagadallama ja kurssaid skuvllaide. Vuolggasadjin leat skuvlla iežas dárbbut bargguide demokratiija hárrái, ja joavkovašolašvuođa eastademiin. Skuvla oažžu ovtta Dembra-bagadalli, ja čuovvu doaibmamannolaga mas lea kárten, áŋgiruššansurggiid válljen, iežas doaimmaid čađaheapmi, evalueren ja viidásetfievrrideapmi.

Oahpahusmannolat ja fágateavsttats dembra.no leat olahanmuttus buot oahpaheddjiide ja earáide geat háliidit doarjaga oahpahussii.

Dembra bargomálle lea huksejuvvon prinsihpa nala Oahpahusa bajitoasis ahte skuvla lea profešuvdnafágalaš searvevuohta. Skuvllat ožžot bagadallama ja kurssaid eanet go ovtta jagi. Mihttun lea ahte skuvllat ožžot gelbbolašvuođa nu ahte ieža árvvoštallet eastadandoaibmabijuid mat juo gávdnojit, ja maid árvvoštallat ođđa doaibmabijuid.

Dembra ruhtadit Máhttodepartemeanta ja Oahpahusdirektoráhtta. Skuvllaid oassálastin lea nuvttá.

Loga eanet Dembra čađaheami birra skuvllas
Loga eanet Movt skuvla sáhttá šaddat Dembra- skuvlan

Dembra VUO

Dembra oahpaheaddjioahpu (Dembra VUO) várás vulggii johtui 2018:s ovttasbarggus guđain oahpaheaddjioahppoinstitušuvnnaiguin. Dát leat ovdánahttán ja čađahan oahpahusa Dembra-guoskevaš fáttáin. Dahkosat ja fágateavsttat almmuhuvvojit oassin dembra.no:s, ja bohtet leat olahanmuttus sihke oahpaheaddjioahpposkuvllaide, studeanttaide, oahpaheddjiide ja skuvlajođiheddjiide. 2020:s álggii ovttasbargu viđain ođđa oahpaheaddjiinstitušuvnnaiguin. 2

Čuovvovaš institušuvnnat serve Dembra VUO 2018/2019:
Høgskolen på Vestlandet
OsloMet
NTNU
MF Vitenskapelig høgskole
Agdera Universitehta
Oslo Universitehta

Čuovvovaš institušuvnnat servet Dembra VUO 2020/2021:
Bergena Universitehta
Stavangera Universitehta
Romssa Universitehta
Innlandet Allaskuvla
Lulli-Norgga Universitehta

Dembra VUO neahttasiiddus gávnnat eanet dieđuid, earret eará prográmmaid ja fágaid birra mat leat mielde áŋgiruššamis.

Duogáš

Dembra lea diŋgojupmi maid Oahpahusdirektoráhtta lea diŋgon 2012:s, maŋŋil go Máhttodepartemeanta lea sihtan dákkár barggu čađahit. Bargamuša mihttu mii lei vuođđun Dembra ovddideapmái lei ná hábmejuvvon:

«… oahpaheaddjit ja skuvllajođiheaddjit galget ovdánahttit máhtu ja bargovugiid maid sáhttá geavahit oahpahusas, eastadandihte antisemittismma, nállevealaheami ja eará mállet bilkidemiid skuvlla unnitloguálbmogiin. Guovddáš fáttát galget leat demokráhtalaš gearggusvuohta, kulturgaskasaš čuolmmat ja movt skuvlla demokráhtalaš árvovuođđu lea sajáiduvvan oahppoplánaide.»

Dát bargu lei boađus das go ráđđehus 2010:s vuođđudii bargojoavkku man Inge Eidsvåg jođihii, mii galggai buktit evttohusaid dasa ahte movt mii sáhttit vuostálastit antisemittismma ja nállevealaheami skuvllas. Bargojoavkku raporttas Dat sáhttá fas dáhpáhuvvat evttohuvvui earret eará ahte lágiduvvojit kurssat oahpaheddjiide ja ahte hábmejuvvojit ollislaš pedagogalaš prográmmat antisemittismma ja nállevealaheami vuostá. Ráđđehus čuovvulii dáid ávžžuhusaid Stuoradiggedieđáhusas 22 (2010–2011) Mokta – Hálddašangálga – Vejolašvuođat. Dás deattuhuvvui mearkkašupmi ahte skuvla bargá systemáhtalaččat ja ollislaččat nállevealaheami ja antisemittismma vuostá. Lea vealtameahttun ahte oahpaheaddjit geain lea ollu máhttu, ávkkástallet vejolašvuođain mat leat oahppoplánain.

2018:s oaččui HL-guovddáš bargun hábmet oahppanresurssaid ovttasbarggus oahpaheaddjioahppoinstitušuvnnaiguin oahpaheaddjioahpu várás. Prošeakta čatná oktii  iešguđetge oahpaheaddjioahppoinstitušuvnnaid fierpmádahkii mii lea oaivvilduvvon fágaovddidemiin bargat skuvlla bargguid oktavuođas demokratiijain ja joavkovašolašvuođa eastademiin. Dembra VUO fállá dasa lassin fierpmádaga, resurssaid ja fágalaš jurddašeami Dembra skuvlla guvlui.

Geat leat Dembra duogábealde

Dembra lea ovdánahttojuvvon Senter for studier av Holocaust og livssynsminoriteter (HL-senteret), Det Europeiske Wergelandsenteret (EWC) ja Oslo universitehta instituhtas oahpaheaddjioahpu ja skuvladutkama várás. Iešguđetlágan ráfi- ja olmmošvuoigatvuođaguovddážat leat mielde Dembra čađahemiin iežaset regiovnnas: HL-guovddáš lea prošeaktajođiheaddji ja das lea ovddasvástádus Dembra čađaheapmái Østlandas. Raftostiftelsen lea ovddasvástádusinstitušuvdna Oarje-Norggas, Falstadsenteret fas Trøndelágas, ARKIVET Freds- og menneskerettighetssenter lulli-Norggas, Nansen Fredssenter Innlandet:s ja Narviksenteret davvi-Norggas.

 

 

Senter for studier av Holocaust og livssynsminoriteter (HL-senteret)
(Holocaust ja eallinoaidnominoritehtaid oahppoguovddáš)

HL-guovddáš lea dutkan-, dokumenteren- ja gaskkustanguovddáš mas lea fokus Holocaust:i ja eará álbmotgoddimiidda, ja unnitloguálbmogiid eavttuide ođđaáigásaš servodagas. Guovddáš, mii lea Bygdøyas olggobealde Oslo guovddáža, bargá dutkanvuđot earret eará fáttáiguin mat gusket antisemittismii ja nállevealaheapmái, sihke ohppiid, studeanttaid ja oahpaheddjiid várás. Oahpahusmateriálaid ovdánahttin ja oahpaheddjiid kursen leat guovddážis. Guovddáš váldá juohke jagi vuostá eanet go 8000 oahppi iešguđetlágan oahppaladdandahkosiidda.

Raftostiftelsen
(Raftovuođđudus)

Raftostiftelsen lea ideála, politihkalaččat sorjjasmeahttun organisašuvdna mii bargá olmmošvuoigatvuođaid ovddas. Vuođđudusa váldodoaimmat leat jahkásaš Rafto-bálkkašumi geigen, čuovvulanprošeavttat Rafto-bálkkašumi vuostáiváldiide ja oahpahus demokratiijas ja olmmošvuoigatvuođain. Rafto-bálkkašupmi juhkkojuvvo olbmuide ja organisašuvnnaide mat leat njunnošis barggus olmmošvuoigatvuođaid ja demokratiija ovddas. Vuođđudus ásahuvvui 1986:s muitin dihtii professora Thorolf Rafto barggu olmmošvuoigatvuođaiguin.

 

 

 

 

Falstadsenteret

Falstadsenteret lea ovdalaš fáŋgaleaira nuppi máilmmi soađi rájes. Leaira doaimmai bargoleairan, bisánastinleairan ja jápminleairan. Dál lea Falstadsenter musea, muitobáiki ja okta Norgga čieža ráfi- ja olmmošvuoigatvuođaguovddážiin. Juohke jagi oahppaladdet sullii 7000 oahppi ja studeanta miehtá Trøndelága guovddáža, oahppandihte fáŋgahistorjjá mii guoská nuppi máilmmisoahtái, olmmošvuoigatvuođaide ja demokratiijii.

 

ARKIVET freds- og menneskerettighetssenter
(ráfi- ja olmmošvuoigatvuođaguovddáš)

ARKIVET ráfi- ja olmmošvuoigatvuođaguovddáš Kristiansandas doaimmaha iešguđetlágan aktivitehtaid main vistti historjá lea vuolggasadjin, go doaimmai váldobáikin duiskka sihkarvuođapolitiijaide Sørlandas nuppi máilmmisoađi áigge. Dat lea diehtojuohkinguovddáš riikaguovllu okkupašuvdnahistorjjás ja guovddáš boahtteáiggi ráfibargguid váste. Skuvlaoahppit galledit čájáhusa mii lea Gestapogealláris ja ožžot oahpahusa das maid mii sáhttit oahppat historjjás ovddidandihte árvvuid nu go demokratiija, olmmošvuoigatvuođaid birra ja olmmošárvvu birra dálááiggis.

 

Nansen Fredssenter
(Ráfiguovddáš)

Nansen Fredssenter lea máhttoguovddáš ja deaivvadanbáiki dialoga várás ja ráfálaš riidočoavdima várás.  Guovddáš bargá ráfi- ja dialogabargguid sihke Norggas ja riikkaidgaskasaččat, ja das leat ollu vásáhusat earret eará Vest-Balkanis, Afghanistanas, Irakas ja Polenis. Norggas bagadallá Nansen Fredssenter skuvllaid ja suohkaniid riidduid gieđahallama birra, ja čađaha oahpahusa dialoga fáttás ja láhčá dili gulahallamii. Guovddáš ovddida ráfi, olmmošvuoigatvuođaid, gulahallama ja soabadeami oahpahusa bokte, dokumenterema ja gaskkusteame bokte vásáhusvuđot máhtus. Guovddáš doaimmahuvvo Nansenskuvllas Lillehammeris.

 

Narviksenteret

Narviksenteret bargun lea áššiid gaskkusteapmi, dokumenteren ja dutkan mat gusket soahtái ja riidduide. Vuolggasadjin lea duiskka falleheapmi Áhkánjárggas 1940:s, davvi-Norgga soahti ja čuovvovaš okkupašuvdna, muhto guovddáš bargá maid áššiiguin main ii leat njuolga dahkamuš nuppi máilmmisođiin. Narviksenteris lea earenoamáš fokus njuolggadusaide soađis ja olmmošvuoigatvuođaide.

Doarjjafállit dán neahttasiidui

Uzair Ahmed

Ingun Steen Andersen

Øystein Soltun Andreassen

Trine Anker

Kristine Bjørndal

Lars Gunnar Briseid

Jan Alexander Brustad

Elise Grimsrud Christensen

Cora Alexa Døving

Silje Førland Erdal

Thomas Eri

Kristin Gregers Eriksen

Reidun Faye

Dag Fjeldstad

Christopher Gambert

Benjamin Geissert

Lars Gudmundson

Aina Hammer

Åse Haraldstad

Christine Hope

Binta Jammeh

Camilla Stabel Jørgensen

Nils Korsvoll

Aslaug Kristiansen

Claudia Lenz

Lars Lien

Kirsten Hagen Meadow

Rolf Mikkelsen

Vibeke Moe

Peder Nustad

Ingvill Thorson Plesner

Ida Cathrine Ruud

Yngve Skjæveland

Herner Sæverot

Harald Syse

Sigrid Sævi

Elin Sæther

Amit Wulff

Govvakrediteren

Werner Anderson
www.werneranderson.no