Osa 1: Oletko suomalainen?

Kesto: n. 30 min

Oppilaat työskentelevät itsenäisesti ja vastaavat ranskalaisin viivoin seuraaviin kysymyksiin:

• Sanoisitko olevasi suomalainen? Perustele vastauksesi.
• Onko se sinulle tärkeää?
• Missä ja milloin se on sinulle tärkeää (paikat, asiayhteydet, tapahtumat, ajankohdat)?

Seuraavaksi oppilaat jakautuvat seitsemän hengen ryhmiin keskustelemaan vastauksistaan ja niiden perusteluista. Kun kaikki ovat jakaneet vastauksensa, ryhmät keskustelevat seuraavista kysymyksistä:

• Oliko perusteluissa havaittavissa eroja tai yhtäläisyyksiä?
• Kuka päättää, onko joku suomalainen tai voiko hänestä tulla suomalainen?

Osa 2: Suomalaisuudet ulottuvuudet

Kesto: n. 30 min

Jaa jokaiselle ryhmälle naru ja pyydä heitä muodostamaan siitä ympyrä. (Ympyrä symboloi ”rajoja”, eikä sen tarvitse – tehtävän tarkoituksen mukaisesti – olla täydellinen ympyrä, vaan pikemminkin rajaviiva, joka on hieman epätasainen ja kiemurainen ja jostain kohdasta avoin.)

Jaa lappuja, joissa on suomalaisuuden ulottuvuuksia (väreittäin lajiteltuina). Selitä, että lapuilla on avainsanoja, joilla voi olla jotain tekemistä suomalaisuuden kanssa. Ei ole olemassa oikeaa vastausta siihen, onko asia todellisuudessa niin.

Ryhmän on nyt tarkoitus muodostaa yhteinen kanta siitä, mikä suomalaisuudessa on tärkeää.
•    Ympyrän keskiosa: tärkeää suomalaisuudessa;
•    Ulompana ympyrällä: vähemmän tärkeää, mutta silti edelleen mahdollista suomalaisuudelle;
•    Ympyrän ulkopuolella: ei mahdollista suomalaisuudessa; tai täysin merkityksetöntä suomalaisuudesta puhuttaessa.

Yksi oppilas kerrallaan esittelee kaikki samanväriset laput ja perustelee valintansa. Sen jälkeen ryhmässä keskustellaan, kunnes saavutetaan yksimielisyys – tai kompromissi – lappujen sijoituspaikoista. Painopiste on kyvyssä perustella erilaisia näkemyksiä. Joidenkin lappujen sanat voivat tuntua vaikeilta tai epäselviltä, mikä yleensä johtuu siitä, että ne ovat epäselviä! Anna oppilaiden mahdollisimman pitkälle päätyä sanojen ymmärrykseen keskustelemalla keskenään.

Osa 3: Reaktiot – yhdessä eläminen

Kesto: n. 30 min
Jaa jokaiselle ryhmälle Pulmia-tiedosto. Pyydä heitä lukemaan teksti ja valitsemaan yksi pulma, josta he haluavat keskustella. Kehota oppilaita kertomaan kukin vuorollaan, mitkä ovat heidän mielestään hyviä tai oikeita arviointeja, väitteitä tai ratkaisuja esitettyyn ongelmaan. Jos aika riittää, oppilaat voivat keskustella useammistakin pulmista. Vaihtoehtoisesti opettaja voi valita pulman etukäteen.

Osa 4: Päätös

Kesto: n. 10 min
Keskustelkaa ryhmissä:
•    Miten haluaisit tiivistää käymämme keskustelun?
•    Mikä on keskustelun tärkein asia, jonka aiot pitää mielessäsi?
•    Miten olet kokenut aiheesta keskustelemisen?

Koska harjoituksen tavoitteena on pohtia ja lisätä molemminpuolista ymmärrystä eri näkökulmista, on tärkeää antaa tilaa oppilaiden mahdolliselle erimielisyydelle – tai epävarmuudelle – siitä, mitä suomalaisuus on tai mitä sen pitäisi olla.

Osa 5: Jälkitehtävä (voidaan tehdä myös ennakkotehtävänä)

Kirjoita teksti, jossa kerrot omin sanoin, millaista on olla suomalainen nykypäivänä.
Käytä lähtökohtana omia kokemuksiasi ja alla olevia kysymyksiä:

• Kuka on suomalainen ja kuka ei?
• Voiko suomalaiseksi tulla?
• Onko sinun mielestäsi olemassa yhteys suomalaisuuden ja ulkonäön välillä?
• Onko olemassa jokin yhteys uskon tai elämänkatsomuksen ja suomalaisuuden välillä?

 

Yllä oleva keskustelurakenne laadittiin tiedonkeräysvälineeksi tutkimusprojektissa Negotiating the nation: Implications of ethnic and religious diversity for national identity, (2013–2017), jonka rahoitti Norjan tutkimusneuvosto (Norges Forskningsråd, www.prio.org/nation). Rakenne koostui tekstin kirjoittamisesta (itsenäisesti) ja keskustelusta (ryhmissä), ja sen toteutukseen osallistui lähes 300 oppilasta kuudessa toisen asteen oppilaitoksessa eri puolilla Norjaa syksyllä 2015. Tutkimustuloksista on koottu nelisivuinen raportti, Norskhet i flertall, jonka voi ladata täältä.